torstai 11. heinäkuuta 2013

Tabarcaksen merirosvosaari!

Olo on heikko. Viikko on mennyt sairastaessa ja äänestysaikakin on palamassa loppuun. Voittajaksi äänestettiin reissu Tabarcaksen saarelle. Täytyykin alkaa kaivamaan kuvia naftaliinista ja kolistelemaan muistin sopukoita...

Palaamme ajassa muutaman vuoden taakse päin. On syyskuun yhdeksäs päivä armon vuonna 2010. Pari karvaturpaista kaveriani oli tullut viettämään aikaa kanssamme muutamaa päivää aikaisemmin. Koska kuningas alkoholi oli ollut vahvana osana ruokaympyräämme, yksi reissulainen joutui jäämään asunnolle odottelemaan parempia olotiloja. Lähdimmekin  liikkeelle aamuvarhain tuttuun linja-autoon hypäten, kohti keskustaa kiemurrellen. Hiki virtasi ja pää humisi tyhjyyttään. Päästyämme keskustaan, tarkistimme laivan lähtöajan. Aikaa oli ruhtinaalisesti jäljellä. Päätimmekin käydä vielä keskustan vanhassa casinorakennuksessa nauttimassa aamupalan.

Laivan lähtiessä alkoi musiikki soimaan. Hetken nautittuamme kannella auringosta, päätimme siirtyä suojaan rauhoittelemaan ihoamme. Laivan baarimikkona hääri vanhan merimiehen näköinen, harmaapartainen ja -hiuksinen mies joka ilmiselvästi oli itsekin kulauttanut yhden jos toisenkin rommin vatsansa kiusaksi. Tämä kapteenin hattuun pukeutunut mies valmisti viiden euron hintaan todella vahvoja minttu mojitoja joita pääsimme jouduimme nauttimaan paahtavassa kuumuudessa. Päästyämme saaren satamaan, näimme kirkkaassa vedessä valtavia barrakuda petokaloja. Kalat olivat parin metrin mittaisia ja tuntuikin ne pirulaiset olisivatkin piirittäneet laivaa.

Maissa meillä oli kuusituntia aikaa tutustua saareen. Saari on vajaa kaksi kilometriä pitkä, joten päiväretkelle se olisikin sopiva aika. Saaren historiaan kuului vahvasti merirosvot, jotka olivat tehneet ryöstöretkiä ympäri Costa Blancaa. Saarelta löytyykin mm. vahvat muurit, jotka suojelivat kaupungin keskustaa. Kierrettyämme koko saaren ja syötyämme hienoin näköaloin oli virkistäytymisen vuoro. Uiminen tuntui tämän jälkeen hyvältä idealta ja pulahdimmekin yllättävän kylmään veteen. Vesi oli kirkas ja aurinko porotti, mutta olimme kaukana mantereen lämpimiltä rannoilta. Aikamme aurinkotuoleissamme maaten oli aika lähteä takaisin laivaan. Matka tattuikin takaisin päin nopeasti musiikkia kuunnellen, auringon laskua katsoen ja kuumuudesta pakotettuina mojitoja nauttien.
Suunniteltu ripittäytyminen ei onnistunut koska kirkko oli suljettu remontin ajaksi.

Saarelta löytyi myös hiekkaranta joka täyttyi nopeasti ihmisistä.

Rannat olivat paikoin kivisiä.

Linnoitusta ympyröi kaktusaidat.

Myös veneilijöitä saari keräsi kiitettävästi.

Kirkkaat vedet suosivat snorklaajia.
Saarella pystyy myös yöpymään.
Rauhallisempaa rantaa löytyi hieman sivummasta.
Mantereelle asti näki paljain silmin.

 
Alennuskoodit koruluolaan löydät toisesta blogistani:





Mukavaa tulevaa viikonloppua kaikille! :)

Ps. Uusi päivitys elokuvablogissani: Ota rennosti!

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Syön sanani


Lauantain postauksessani kerroin että La Zenian ostoskeskuksen parkkipaikoista ei tarvitse painia koska paikkoja on 5000 kpl, mutta tässä kohtaa en tajunnut että muutama muukin oli keksinyt lähteä viettämään kaunista iltaa Orihuela Costalle musiikista nauttien. Lähdimmekin illalla myös katsomaan Chenon esiintymistä ja vaikka olimme valmistautuneet ruuhkaan, niin kärrymme piti silti jättää noin puolen kilometrin päähän La Zeniasta. Kyynerpäätaktiikkaa käyttäen pääsimme kuitenkin mukaville paikoille ostoskeskuksen yläkertaan. Tässä vaiheessa saimmekin seuraamme erittäin mukavan kaveripariskunnan, joka oli niin ikään joutunut painitrikoiden kotiin unohtamisen takia jättämään auton kauas ostoskeskukselta. Koska kello osoitti puolta kymmentä illalla, niin päätimmekin suunnistaa syömään illallista Argentiinalaiseen ravintolaan. Ravintolan ideana oli buffet, joka tarjoiltiin pöytiin. Aluksi pöytiin tuotiin mm. riisiä, ranskalaisia, salaattia ja patonkia. Tämän jälkeen alkoi pöydän päässä juoksemaan tarjoilijoita jotka tarjosivat hiilillä paistettuja makkaroita, lihoja, pihvejä, kalaa ja kasviksia. Kaikkea löytyi montaa eri sorttia ja jälkiruuat kuuluivat hintaan. Kuten arvata saattoi, seuraava yö menikin painajaisissa mourutessa.

Yläkertaan johtaville portaillekin piti jonottaa.
Väen määrästä huolimatta kaikki näytti sujuvan hyvin.

Kamerakännykät vilkkuivat illassa.






Kiinnostaisiko saada etuja ja alennuksia?
Katso uutta blogiani: Yrityksiä ja alennuksia!


lauantai 6. heinäkuuta 2013

La Zenia Boulevard

Tämä postaus karkaa taas viereiseen kaupunkiin Orihuela Costaan. Kaupungin uudessa ostoskeskuksessa riittää vipinää koko heinäkuun ajan. Live musiikkia ja tapahtumaa on lähes jokaisena päivänä. Tämä 2012 syyskuussa avattu shoppailijan paratiisi käsittää noin 150 myymälää ja vapaa-ajan tilaa 160 000 m2. Parkkipaikoistakaan ei tarvitse ruveta painimaan, koska niitä on noin 5000 kappaletta. Kävimmekin kokeilemassa omaa mahtumistamme tähän ihmiskattilaan ja samalla katsastimme tämän viikon ohjelmatarjonnan. Niin kuin arvata saattoi paikalle olikin ahtautunut melkoisesti kanssaihmisiä. Ihmisiä ja ohjelmatarjontaa tietysti riittää myös vuoden muina aikoina, mutta kesäsesongin aikana kauppakeskus haluaa tietysti varmistaa potentiaalisten ostajien määrän. Koska kyse on kauppakeskuksesta niin tämä luonnostaan vetää lapsiperheitä ja teinejä kuin kärpäspaperi puoleensa. Eilen ostarilla starttasi Welcome Summer Party tapahtuma ja se kestää koko viikonlopun. Tänään illalla esiintyy Chenoa: http://www.youtube.com/watch?v=iYHH1W0DwY8

Alla olevat kuvat ovat keskiviikkoillalta.


Isolta näytöltä näytetään välillä myös jalkapallomatseja.
Ostoskeskus on rakennettu kuin pieni kaupunki.

Santi Campillo ja Adolfo Galiana soittamassa

Alennusmyynnit vetävät ihmisiä myös keskellä viikkoa.

Ostoskeskuksen  sähköauto Renault Twizy herättää huomiota.

Jos pidit postauksestani niin klikkaa alla olevaa linkkiä:
Hyytävän lumoavaa grafiikkaa, katso tästä. 

torstai 4. heinäkuuta 2013

Alicanteen ja takaisin!

Oli helmikuun alku ja saapumisestamme Espanjaan oli kulunut kolme viikkoa. Nyt oli pakko päästä hetkeksi muihin ympyröihin. Autottoman elämä tuntui sittenkin rajoittavan liikkumista enemmän kuin aiemmin käsitin. Laitoimme majoituksen varaukseen viereisestä kaupungista ja herätyskellon osoittamaan kohti kukonlaulua. Kello toivottikin pirullisella pirinällään huomenta. Normaalisti otankin aamuherätyksen vastaan yhtäläisellä ilolla kuin nyrkkeilijä iskun vyön alle. Tästä huolimatta tunsin että tämä hermojeni kustannuksella leikkiminen on tämän arvoista. Hyvin nukutun yön jäljiltä pystyikin hyvillä mielin katselemaan linja-auton ikkunasta tutuksi tulleita maisemia. Linja-auton vaihto piti tehdä Torreviejan keskustassa ja tämä tapahtuikin lähes lennossa, koska ajoitus asemalle oli täydellinen. Linja-auto kiersi kaikkien pienempien kylien keskustoissa hakemassa ihmisiä kyytinsä ja matka taittui leppoisasti kohti määränpäätä edeten.



Saavuimme määränpäähän ja odotukset olivat muuttuneet paremmaksi. Alicanten linja-autoasema oli muuttanut pois vanhasta paikasta ja tämä vanha taskuvarkaita kuhiseva kylmien väreiden synnyinpesä oli vaihtunut moderniin rakennukseen. Ensivaikutelma kävellessä kohti keskustaa oli vaikuttava. Korkeiden rakennusten takaa pilkotti linnoitus, joka hallitsi todella koko kaupunkiaan. Satama-alue oli todella viihtyisä ja kävelykadut tekivät optista harhaa kävelijöiden silmille. Reppu painoi selässä ja hetken karttaa käsissäni pyörittäessäni löysin oikean kadun. Vaatimaton mutta juuri remontoitu hostelli sijaitsi hyvällä paikalla noin puolen kilometrin päässä huvipursisatamasta ja lähes suoraan Santa Barbaran linnoitukseen johtavien portaiden vieressä. Juuri valmistuneen remontin takia tämä hostelli pisti hyvin kampoihin paremmin tähtiä saaneille hotelleille. Yksi yö tässä majoituksessa aamupaloineen kustansi kahdelta hengeltä vaivaiset 36 euroa.



Tavarat huoneeseen heitettyämme lähdimme kohti kukkulaa. Askeltaminen huipulle tapahtui portaita ja tietä pitkin nopeasti ja helposti, vaikka ennakko-odotukset olivatkin olleet pahemmat. Tämä linnoitus sijaitsee 300 metrin korkeudella meren pinnasta ja tämä paikka on mielestäni kapuamisen arvoinen. Linnoitukseen pääsee toki hissin kyytiäkin käyttäen, mutta huipulla sijaitsee useampikin ravitsemusliike mikä myy tätä legendaarista kullankeltaista janon sammuttajaa, joten pieni hikoilu ennen virkistäytymistä on osa nautintoa. Vaikka helmikuun alkua mentiinkin niin sää oli suosiollinen myös tällä reissulla. Elohopea näyttikin yli kahtakymmentä astetta ja pilvet olivat väistyneet vuoristoon. Päivän valintaan oli toki vaikuttanut sääennusteessa luvattu tyyni ilma. Lähti kuin Taisto työkkäristä olikin ensimmäinen mielikuva katsoessani linnoituksen reunatonta pudotusta kohti alas. Turvallisuus näyttääkin olevan sivuseikka monessa Espanjan näköalapaikassa. Ylhäällä kestikin tovi ennen kuin päätimme laskeutua takaisin hotellin kutsuville sängyille hetkeksi lepäämään.





Illalla kävimme haahuilemassa kaupungin vanhassa osassa etsien meille sopivaa ruokapaikkaa. Usean tunnin kävelyn jälkeen pääsimmekin sopimukseen ravintolasta, jolloin hotellille päästyämme ei kumpaakaan tarvinnut nukkumaan käskeä. Huone sijaitsi rakennuksen neljännessä kerroksessa joten se oli mukavan lämmin vaikka elettiinkin talviaikaa. Aamulla hostellin pienen aamupalan syötyämme suuntasimme kohti sataman merirosvolaivaa. Laivan sisäänpääsymaksu oli viisi euroa ja hintaan kuului juotava, minkä sai yläkannen piraatilta. Lähdettyämme laivalta päätimme kiertää hetken vielä kaupunkia kunnes tulimme pisteeseen johon kaikki matkat tulevat. Oli lähdön aika ja hyppäsimme linja-autoon joka kuljetti meidät takaisin uuteen kotikaupunkiimme.

Huomatkaa käärmeen muotoon rakennettu hauska kerrostalo. Hyytävän lumoavaa grafiikkaa, katso tästä. 
Maisemat hivelevät silmiä.

Ylhäällä oli helppo kuvitella entisaikojen herrojen elostelua.

Juuri kun luuli olevansa korkealla niin askelmia löytyi lisää.

Pataljoona kaupungin puutarhureita pitivät palmuista hyvän huolen.

























Päivä oli ollut lämmin joten rannalla riitti vielä illallakin ihmisiä.

Rikkaiden purkkeja parkissa odottamassa kesää.

Merirosvolaivan sisuksista.

Merirosvolaiva musta helmi.









Uusi korukauppa on avattu!
Käytä koruluolassa: Kesätulee kampanja alennuskoodia.
Alennuskoodi oikeuttaa 30% alennukseen koko tilauksen arvosta. Tilauksella ei minimi- eikä maksimihintaa.
Alennuskoodi on KESATULEE


Kannattaa katsoa! Koruluolassa löytyy kaiken hintaisia koruja.


Hyytävän lumoavaa grafiikkaa, katso tästä. 

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Tietoa tulevista postauksista

Tarkoituksena on tulevaisuudessa kertoa vähintään viikottain matkoistani/retkistäni Costa Blancan alueella ja toivottavasti muuallakin. Näiden pienten matkojen pituudet ovat vaihdelleet päivän mittaisista matkoista muutamiin päiviin. Luvassa on kauniita maisemia ja kommelluksia. Alla esittelenkin tulevia kirjoituksen aiheita kuvin ja pienin esittelyin.

Alicante
Alicantessa kävimme helmikuun alussa ja luvassa on mm. maisemakuvia Castillo de Santa Barbaran linnoitukselta

La Manga Del Menor
La mangaan suuntasimme kompassimme maaliskuun lopulla. Paikka sijaitsee suuren suolalaguunin ja välimeren välissä olevalla kaistaleella. 






















Cartagena Hyytävän lumoavaa grafiikkaa, katso tästä. Tunturimedia.fi
Cartagenan vanhakaupunki teki vaikutuksen toukokuisella reissulla.



Onnistuin saamaan alennuskoodin kahteen verkkokauppaan.  Toinen on Spartoon verkkokauppa ja tämä 5% lisäalennus koskee jo alennettuja tuotteita, kun tilaus ylittää 60 euroa. Voimassa 31.8.2013 asti. Sisään verkkokauppaan pääsee klikkaamalla alla olevaa banneria.









Toinen alennuskoodi koskee Koruluolaa. Koruluolan alennuskoodi
Alennuskoodi oikeuttaa 20% alennukseen koko tilauksen arvosta. Tilauksella ei minimi- eikä maksimihintaa. Alennuskoodi on TERVETULOA20  Klikkaa alle olevaa banneria päästäksesi verkkokauppaan.

Alennuskoodi koruluolaan on voimassa 8.4.2014 asti.




tiistai 2. heinäkuuta 2013

"Pequeño" Road Trip

Kauan odotettu ja hyvin suunniteltu automatka Valenciaan lähti rullaamaan aurinkoisena aamuna 30.4.2013 Torreviejasta. Olimme jo vuosia pyöritelleet ideaa automatkasta Espanjassa, mutta reittiä emme olleet saaneet sovittua. Jopa kokoonpano reissulle oli ollut kyseenalainen. Kohde valikoitui tutun ihmisen suosittelemana ja olimme kaikki tyytyväisiä valintaan. Ajatuksena oli ajella rannikkoa pitkin Valenciaan välillä pienemmissä kaupungeissa pysähtyen. Ensimmäinen pysähdys tapahtuikin Benidormissa missä olin käynytkin lomalla nelisen vuotta aikaisemmin. Tämä turismille pyhitetty kaupunki oli lihonut entisestään ja paikkaa ei tunnistanut enää samaksi. Kävelimme pitkin rantapaseota, jonka kuumat laatat hohkivat lämpöä. Muutaman tunnin tarpomisen jälkeen päätimmekin jatkaa matkaa.

Benidormin jälkeen ajoimme rannikkoa pitkin läpi kaupunkien kohti pohjoista. Sopivin välein piipahdimme katsomassa sivuavia kaupunkeja unohtamatta suuntaa mihin olimme menossa. Lopulta matka rupesi tuntumaan todella pitkältä koska täkäläisten opaskylttien arvot eivät pitäneet kutiansa. Loppumatka Valenciaan menikin ihmetellessä opasteiden hatusta vedettyjä kilometrimääriä. Valenciaan päästyämme alkoi satamaan. Ensivaikutelma kaupungista oli vaikuttava. Kaupunki tuntui valtavalta ja viimeistään päästyämme kahdeksankaistaiseen liikenneympyrään, totesimme että olimme tulleet pitkän matkan. Liikenneympyröissä ei ollut kaistaviivoja ja kaiken kukkaraksi tämä komeus oli varustettu liikennevaloin. Löydettyämme hotellin, valitsimme parkkipaikan tarkoin ja tulimme kaikki samaan tulokseen että löytämämme parkkipaikka on ilmainen ja että tähän voi hyvillä mielin pysäköidä. Tämä virhearvio tuli myöhemmin kalliiksi. Hotellin olimme varanneet valmiiksi ja hotellin kuvauksessa esitettyä majesteettista rakennusta emme kuitenkaan löytäneet. Hotellin ystävällinen henkilökunta kuitenkin paikkasi hiukan tätä pettymystä. Pienen levähdyksen jälkeen suuntasimme upeille vanhan kaupungin kaduille. Ruokapaikkaa olikin vaikea löytää, koska siesta Valenciassa sulki paikat toisensa jälkeen. Tämän lyhyen kolmen päivän visiitin aikana huomasimme että kaupunki oli mielestämme melko kallis paikka. Monessa ruokapaikassa kun verot lisättiin vasta loppulaskun päälle.

Hotellista löytyi myös mainostettu suomalainen sauna ja pieni samea uima-allas. Nämä kävimmekin testaamassa seuraavana iltana. Saunan opaskyltissä olevat kuvat ja tekstit kielsivät alle kahdeksantoista- ja yli kuusikymmentäviisi vuotiaita menemästä tähän merkilliseen puustavalmistettuun laatikkoon. Myös raskaana olevia kehotettiin keskustelemaan lääkärin kanssa ennen saunaan menoa. Peremmälle päästyämme huomasimme että löylyn heitosta ei ollut tässä saunassa puhettakaan saati että siitä tiedettäisiin. Tässä lämpimässä huoneessa mittarit näyttivät noin neljääkymmentäviittä astetta ja kosteus lähenteli yhdeksääkymmentä prosenttia. Saunan lauteet olivat noin jakkaran korkuiset, mutta emme antaneet näiden pikkuasioiden haitata rentouttavaa hetkeämme. Alhaisesta lämpötilasta huolimatta saimme hien pintaan. Saunassa meidän lisäksi oli yksi espanjalainen rouva ja japanilainen pariskunta. Päätimmekin korkata saunaoluet tässä välissä ja hetken päästä mekin löysimme jutun juuren. Tämän jälkeen vaatimattomat pesutilat pakottivat meidät siirtymään huoneisiimme suihkuun. Hissiin siirtyminen pelkkä pyyhe päällä ilman sen suurempaa teatteria tapahtuikin tältä porukalta agentti-elokuvista tuttuun tyyliin.

Päivällä olimme käyneet tutustumassa ehkä Valencian merkittävämpään nähtävyyteen eli tiede- ja taidekeskukseen ja näin ollen olimme koko päivän ihastelusta väsyneitä. Myöhemmin illalla pyörähdimme katsomassa vielä Valencian yöelämää ja tästä johtuen seuraavana päivänä väsyneet ja hiljaiset matkalaiset päättivätkin ajaa suorinta tietä tuttuun Torreviejaan. Illan riennot olivat vieneet kielen mennessään. Edes saamamme kahdet parkkisakot eivät kotimatkalla puhuttaneet. Ainoat yhteiset kommonikaatiot olivatkin syvät huokaukset.

Tällä kertaa pääsettekin nauttimaan hyvän kaverini J.Näädän ammattimaisia otoksia reissusta.

Kuuluisia Veterano brandyn mainoksia näkee ympäri Espanjaa.

Automatkan maisemia  ikkunasta kuvattuna.

Vonkaleen odottelua.

Ratsupoliisin rankkaa arkea.

Turia- joen kuivattuun joenuomaan on rakennettu mm.viihtyisä kävelykatu.

Valencian kaunista kevättä oli ilo katsella.

Kaunis sää helli edellispäivän sateiden jälkeen.

Kaupungin kauniita kukkaistutuksia. Hyytävän lumoavaa grafiikkaa, katso tästä.

Ihmisiä oli paljon nauttimassa auringosta.
Tiede- ja taidekeskuksen korunkauniit futuristiset rakennukset häikäisivät. Tutustu Koruluolaan ja löydä korut kaikkiin tilanteisiin. Uusi korukauppa on avattu!

Mosaiikkipinnoitetun rakennuksen tyhjää täynnä oleva sisältö yllätti.

Ilmakuivatut Serranon-kinkut odottamassa syöjiään. Nam.

Sain käsiini taas alennuskoodin koruluolaan. Kesätulee kampanja
Alennuskoodi oikeuttaa 30% alennukseen koko tilauksen arvosta. Tilauksella ei minimi- eikä maksimihintaa. Alennuskoodi on voimassa 19.5.2015 asti. Alennuskoodi on
KESATULEE










maanantai 1. heinäkuuta 2013

Palauttavat lisäravinteet

Minulta pyydettiin postausta koskien palauttavia lisäravinteita. Vaikka noviisi olenkin niin päätin kirjoittaa pienen jutun aiheesta koska olen kokeillut laajalti eri lisäravinteita ja ehkä tämä juttu auttaa joitain lukijoita ohittamaan suurimmat sudenkuopat. Itse olen käyttänyt vuosia lisäravinteita kuntoilun tukena ja kerronkin nyt tässä hyväksi todetuista lisäravinteista. Minua auttaneet parhaimmat lisäravinteet ovat ehdottomasti L-arginiini, beeta-alaniini, L-glutamiini, BCAA ja PH Plus emäsjauhe. Näistä lisäravinteista neljä luokitellaan aminohappotuotteeksi mutta niistä on ollut iso apu treeneistä palautumiseen. Viimeinen tuote auttaa korjaamaan happamoituneen elimistön happo-emästasapainoa ja tuote todella tekee sen mitä lupaa. Lisäksi nostaisin jalustalle proteiinilisän tärkeyden. Tässä kohtaa suosittelisin heraproteiinin käyttöä koska se sisältää täydellisen aminohappoprofiilin. Haluaisin vielä painottaa että kirjoitan vain omasta kokemuksestani. Tarkemmat tiedot mainitsemistani lisäravinteista löytyy alla olevan kaupan linkkiä klikkaamalla. Kertomiani tuotteita myydään kyseisen kaupan "Urheiluravinteet" otsikon alapuolelta kohdista Aminohappovalmisteet ja muut erikoisvalmisteet.








Huomenna olisi tarkoitus tehdä juttu tästä lupaamastani Valencian reissusta. Jutussa kerrotaan muun muassa oliko hotellin suomalainen sauna perinteistä mallia vai ei? Alapuolella kuvin esimakua tulevasta jutusta.

Tämä rakennus on osa Valencian merkittävimmästä nähtävyydestä.






















Klikkaa tekstiä Lisäravinteet loistohintaan! tai klikkaa alla olevaa linkkiä.